Kola on täytti maanantaina siis 13-viikkoa. Nämä kirjoitukset tuppaa menemään aina loppuviikkoon, mutta väliäkö tuolla. Mitään kamalan erityistä ei Kolan viikkoon kuulu. Aika pitkälti ollaan kotona viihdytty, ja käyty jonkin verran kyläilemässä. Viime viikon perjantaina käytiin Kolan kanssa kaverini luona, ja käynti päättyi aika ikävästi, kun olimme lähdössä, joku mies oli tipahtanut juuri parvekkeelta. Menin auttamaan häntä, ja hänen kaverinsa otti Kolan siks aikaa. Tilanne oli toki Kolalle aika outo, kun ympärillä hääri paljon outoja ihmisiä sekä pelastushenkilökuntaa kalusteineeen, mutta minulle tilanne oli vielä oudompi. Shokkiin en kylläkään joutunut, mutta pakko sanoa, että hieman tärisytti illalla. En tiedä selviääkö mies, hengissä hän oli vielä kun häntä Sepellä vietiin hoidettavaksi.

Oli mulla ns. oikeaakin asiaa. Eli pakko vuodattaa Kolan yksin olemisesta. Kola on ollut yksin noin 1-4h pätkiä. Osittain on mennyt tosi hyvin, osittain taasen ei. Yleensä on kyllä mennyt hyvin, mutta tänään kauhistuin todella, että mitähän tästä tulee. Ulko-ovien ikkunapielet oli syöty :( Eli selvästi Kola oli joutunut pakokauhun valtaan, kun niin kovasti oli halunnut ulos. Minua ei haittaisi, jos Kola tuhoaisi huonekaluja tylsyyksissään, mutta se että hän pelkää tai on jopa pakokauhun vallassa, niin tuntuu kamalalta. Sanokaa joku, että tällainen kuitenkin kuuluu asiaan.

Ollaan aina yritetty jättää vain väsyneenä Kola yksin, mutta joskus se ei välttämättä ole mahdollista. Ollaan jätetty kongo, jossa on maksamakkaraa sekä herkku hirvenluu. Näitä Kola ei siis saa muulloin kuin yksin ollessaan. Herkkuja näyttävät olevan Kolalle, kun ihan mielissään aina on ottamassa ne. Tv ollaan yritetty jättää päälle mikäli muistetaan. Monet kehoittaa jättämään musiikkia, mutta onko omituista jättää musiikkia, kun me ei koskaan kuunnella musiikkia? Tv meillä on lähes koko ajan päällä, joten luulisi sen rauhoittavan? Lähdöstä ja paluusta ei olla koskaan tehty numeroa. Eli kaikki ollaan tehty kuten "ohjeissa" on neuvottu. Mikä siis neuvoksi? Auttaako tähän vain aika ja Kolan pitää vain tottua tuohon? Kauhistuttaa jo valmiiksi, kun Kola joutuu sunnuntaina olemaan yli 5,5h yksin. Mun on ehkä yritettävä vaihtaa vuoroa, jotta ei tarvitsisi olemaan niin kauaa yksin.

Sit toinenkin kysymys, miten Kolalle voisi opettaa oman paikan? Kuuluuko sen vielä osatakkaan sitä? Siis tarkoitan, että olisi kiva, jos Kolan voisi käskeä omalle paikalle, vai pitääkö vielä opettaa. Mikä olisi hyvä opetus keino? Oon aina kehunut sitä kun se menee omalle paikalle itse, tai olen vienyt sen sinne, ja samalla käyttänyt sanaa "oma paikka".

Te koiraviisaat jotka luette tätä blogia, niin olisi kiva jos kommentoisitte yllä olevia kysymyksiä. Ne ketkä tietää mun puhelinnumeron, soitelkaa, tai kertokaa ku seuraavan kerran nähdään. Ne ketkä ei tiiä, vois kommentoida tätä viestiä, ja toki kaikki saa :)