Lähdimme kesälomamme kunniaksi aivan extempore ennen Juhannusta mökillemme Rukalle. Pakkasimme tavaramme, itsemme ja pojat autoon torstai-iltana ja suuntasimme automme keulan kohti pohjoista. Perillä mökillä olimme perjantaina aamuyöllä. Onneksi kellolla ei ole väliä lomalaiselle. Pojat kirmasivat heti sydämensä kyllyydestä mökkimme ympäristössä niin paljon ettei malttaneet tulla sisälle nukkumaan. Lähimmät mökkinaapurit meillä on kaukana ja harvoin satutaan yhtäaikaa mökille. Ennemmin tuolla kulkee metsän eläimiä ja lintuja kuin ihmisiä. Pariin otteeseen satuttiin yhtäaikaa pihalle, kun ohi kulkevat porot. Huokasin helpotuksesta, kun pojat eivät nähneet niitä, sillä mukana oli myös vasa. Porot olivat kyllä todella lähellä ja ihmettelen, ettei pojat niitä haistaneet. Yritä siinä sitten houkutella poikia tulemaan luokse, kun porot pällistelee kujalla. Onneksi ne säikkyi ja lähti pois. Pihapiirissä on kaksi lampea, joissa myös pojat pääsivät polskuttelemaan ja olemaan veneen kyydissä. Edi jopa tuli rohkeammin veteen kuin aiemmin. Kolalle uiminen on edelleen kammottavaa, mutta hyvin sekin pärjää vedessä. Hyvin sujui viikon mittainen lomamme rauhasta ja luonnosta nauttien. Pojilla oli kivaa kirmailla ympäri lääniä, tutustua uusiin hajuihin ja erilaiseen maastoon. 

Juhannusaatto kirmailut mökin etupihalla

Saunavihtojen valmistusta. Edi haluaisi kovasti osallistua niiden tuhoamiseen ;)

Mökin pihalla loikoillen, ja vähän maistellen luonnon antimia. 

Pojat ensimmäistä kertaa veneessä. Tovin juoksivat rantaviivaa pitkin, kun olisivat halunneet kyytiin.

Kola tähyilee matkalla Valtavaaran huipulle. 

Siellä me nyt koko perhe ollaan. Valtavaara valloitettu korkeudessa 492m.

Kola 1 vuotta 25.6.2013. Syntymäpäivän kunniaksi Kola pääsi vaeltamaan Riisitunturille (korkeus 466m). Meidän "herkkusuu" sai aamupalaksi hieman prameampaa, pihviä ja pottuja. Oli kyllä huvittava näky, kun Kola ensin lipaisee lihaa, ja lopulta nuolee hetken ennen kuin viitsii pihvin syödä. Siksi Kolalle tärkeämpi lahja onkin saada juosta luonnossa :) 

Viikon loman jälkeen palasimme hetkeksi kotiin, lähinnä pesemään pyykkiä ja järjestelemään asioita. Lähdimme nimittäin seuraavana lauantaina lomalle Turkkiin ja pojat pääsivät kumpainenkin omiin hoitopaikkoihinsa. Edi matkasi mukanamme Espooseen saakka Ullan, Julian ja Muumin (Besties Stinky) seuraksi. Kola kävi ensin hoidossa Tupoksessa, minkä jälkeen hän meni Minnan koirahoitolaan neljäksi päivää, jonka jälkeen Kola meni siskoni luokse Liminkaan. 

Edi oli heti kuin kotonaan <3

ISO KIITOS Ullalle ja Julialle Edin hoidosta :) 

Ulla oli käyttänyt Ediä myös Hyvinkään rataharjoituksissa. Tässä muutama kuvaotos sieltä.

Kuvat Mari Kääriäinen

Mokka-sisko ja Edi

Luppakorva <3