Uusi vuosi 2014 on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin, enkä ole tosiaankaan kerennyt edes tänne kuulumisiamme päivittää. Monen monituista asiaa on tapahtunut ja samalla yritetty myös rentoutua. Tässäpä pieni kertaus vuoden kahdelta ensimmäiseltä kuukaudelta. 

Tammikuun alussa oli muka joku Kajaanin kv-näyttely. En edes muista miten siellä meni, tai no muistan - huonosti. Edi sai EH:n, mikä ei kylläkään tuloksena ole niin huono, mutta suoritus oli sitäkin enemmän huono. Harjoituksen puutetta oli selvästi. Harmittaa, että lähdettiin niin harjoittelematta. Kolan suoritus oli tuttuun tapaan hyvä ja tavanomainen. Tulokseksi vain ERI ja jäi nuorten luokan toiseksi, eli viimeiseksi. Arvosteluja en ole kääntänyt, koska ne olivat ruotsiksi ja ovat tainneet jäädä repunpohjalle. 

Ilmat ovat olleet mitä surkeimmat yhtään millekkään. Joko ei ole ollut lunta tai sitten on ollut ihan hyytävät pakkaset tai ihan pirun liukasta. Siispä meidän talvinen harrastus, hiihto on jäänyt aloittamatta ollenkaan. Nyt näyttänee siltä, että ne vähäisetkin lumet ovat sulaneet. Olisi ollut mukava nähdä onko Edistä valjakkohiihtäjäksi. Kolahan ei kummoisemmin vedä, vain satunnaisesti joskus ja silloin kun on pari tai edellä menevä. Edi kyllä vetää, ja ollaankin sitten harjoiteltu vetoa kävelyllä ja juoksulla. 

Jotta ei nyt mene ihan synkistelyksi, on tässä tapahtunut hienojakin asioita. Nimittäin pikkuisemme Edi täytti helmikuun alussa vuoden! Kovasti odottelimme kasvupyrähdystä, mutta niin se vain jäi miniksi. Toisaalta mitään suuria lukemia ei ollutkaan odotettavissa, koska molemmat äiti ja iskä ovat minejä myös ;) Onpahan meillä yksi sylikoira <3 Virallisessa mittauksessa käytiin kaksi päivää yli vuoden ikäisenä, ja tulokseksi tuli 49,1cm.

Vielä harjoitellaan

Niin ja kävihän meillä ihana Onni-whippetpoika hoidossa kolme päivää tammikuun loppupuolella. Olihan pojilla mukavaa alkujännityksen laannuttua. Pojat riekkuivat niin sisällä kuin ulkonakin, ja sitten lopulta nukkuivat kaikki kimpassa. Onni oli oikein reipas ja totteli mm. luoksetuloa hienosti. Onni näytti, että kyllä täällä on paikka vielä yhdelle whippetlapselle ;) Niin meidän kuin poikienkin mielestä, sitten joskus.. 

Varsinkin Edi rakastui heti uuteen tulokkaaseen <3 

Mitäs sitten tästä eteenpäin. No, ainakin odotellaan kovasti kevättä ja kesää, jotta kelit paranee ulkona juoksemiselle ja päästään rakentamaan aita tähän meidän pihalle. Hierojalla on molemmat tarkoitus käyttää, Kolalla näytti niska olevan aika lailla jumissa. Muutamat näyttelyt ja maasto/ratakisat on laitettu kalenteriin ylös. Mätsäreitä pitää alkaa metsästämään. Etelässä olisi tarkoitus keväällä jo, mutta viimeistään Erkkarissa sitten. Ilmoitin itseni osvkh:n järjestämään agilityyn kahdelle kerralle. Ainakin Kolan kanssa ensin, katson sitten ekan kerran jälkeen kumpi lähtee toiselle kerralle. Tarkoitus olisi kuitenkin jotain alkaa harrastamaan poikien kans.