Vihdoinkin voin sanoa, että kouluni on virallisesti ohi. Valmistujaisiani juhlittiin hieman ennen joulua, joten meilläkin jouluun valmistautuminen jäi aika vähäiseksi. Kuusikin jäi varaston perukoille lojumaan. Joulua juhlittiin muutenkin rauhallisin merkein töissä ollen ja kyläillen. Kola sai joululahjaksi uuden pedin ja lelun, tosin nämä sai jo ennakkoon ennen aattoa. Jouluaattona kaikki perheen koiralapset saivat lahjaksi luut. Kolahan ei meinannut ymmärtää lahjapapereiden päälle, ja muutenkin ruoan kanssa nirsoileva ihmetteli pakettikääröä vielä kun muut olivat tulossa apajille.
Kuvassa Kolan uusi peti ja koirapehmo.
Uuden vuoden juhlinnan ajaksi lähdimme rentoutumaan ja raketteja pakoon mökillemme Kuusamoon. Epäilin vahvasti, että Kola ei kestä raketteja, enkä halunnut vielä sitäkin ongelmaa tähän perheeseen, että paukkeille ollaan tässä vaiheessa herkkiä. Epäilyksestäni olinkin tainnut jo kirjoittaa, silloin kun Zeppeliinissä oli ne joulukauden avajaiset. Mökille mukaan kaveriksi lähti myös Rölli, joka ei kestä raketteja sitten ollenkaan (tai no kestää jos on pakko). Saatiinpahan kolme kärpästä samalla iskulla, siskolle koiravapaat synttärit ja uuden vuoden juhlinnat, Rölli pakoon raketteja ja Kolalle kaveria remuamaan :)
Kolan ja Röllin painimatsi menossa.
Olin aika yllättynyt, että reissu sujui niin hyvin. Rölli on nimittäin aiemmin ollut hieman jopa sanotaanko rasittava. Aina kun pojat ovat leikkineet keskenään, niin Rölli on vain haukkunut ja hakeutunut turvaan. Nyt Rölli antautui täysin, ja jaksoi leikkiä Kolan kanssa. Kaikkein hauskinta oli painia sohvalla tai sängyllä siten, että Rölli on selällään ja Kola tulee päälle, ja sitten vuoron perään kumpikin on toisen kaulassa tai poskessa kiinni :) Ehkä Röllillä vain kesti tovi, että hän hyväksyi Kolan. Minä nimittäin aluksi epäilin, että he tulevat toimeen mökillä vain siksi, että se ei ole ns. kummankaan reviiriä tai siksi, että Röllillä oli "lääkitys" päällä. Noh, ehkä tämä yhteensopu pannaan vain hyväksymisen piikkiin, sillä myös reissun jälkeen pojat ovat leikkineet kuin parraimmat kaverit :)
Reissun miehet samassa kuvassa :)
Eilenpä kävi sitten Johanna, kouluttaja Koirapalvelu Hyväkäytöksestä. Päätin, että jotain ulkopuolista apua on saatava tähän Kolan yksinolo-ongelmaan. Nyt sitten aletaan kunnolla treenaamaan Kolan itsenäisyyttä, paikalla oloa+rentoutusta ja lopulta sitten yksinolemista. Vaatiihan se hirmusesti harjoittelua meiltä, mutta mikäli tästä ongelmasta haluaa eroon, on se vaiva nähtävä. Ja miksi ei tuhlaisi nyt muutamaa kuukautta harjoitteluun, kun että kärsisi ongelmasta vuosia? Johanna oli sitä mieltä, että mitään hätää ei ole ja ongelma on loppujen lopuksi aika lievä. Hän on todellakin nähnyt isompiakin ongelmia. Ja tätä mieltähän mekin olemme olleet, sillä Kola on kyllä silloin tällöin pärjännyt yksin ihan mainiosti ja pärjää kotona eri tilassa kuin me. Johanna halusi nähdä heti miten Kola toimii uuden viltti-harjoituksen kanssa. Kolahan onnistui heti. Hänen mielestään se viltti oli paras paikka olla, ja meni sinne ihan omatoimisesti, vaikka tarkoitus oli harjoitella siellä pysymistä ja paikalla oloa. Eli siinäkin mielessä Kola pärjää ihan hyvin. Täällä on siis kova luotto siihen, että kyllä Kola oppii :)
Kola mannekiinina vol1 Kola mannekiinina vol2
Nyt on vihdoin saatu hieman lämpimämpää varustusta Kolalle, kun ei entinen villapusakka mahtunut ja fleece meinasi käydä liian kylmäksi. Ensimmäisen kuvan villapaita on tuunattu Jamin vanhasta puserosta, joten siksi aika tyttömäinen ilme :) Minusta tuo on oikein kaunis ja sopiva villapusakka Kolalle, jonka nimeksi olisin oikeasti halunnut antaa Jade :D Toisessa kuvassa puolestaan on tuunattu Pian vanhaa ulkoilutakkia. Tuunauksesta iso kiitos Tainalle. Takki on softshelliä, joka hylkii hieman kosteutta ja on lämmin. Lämpöä saa lisää laittamalla vaikka tuon villapusakan takin alle. Vielä kun jotkut tossut sais tekaistua, niin olishan lämmin. Onneksemme Kola ei vielä ole oppinut vieroksumaan kylmää. Ihan mielissään poika on aina lähdössä ulos. Ulkona saattaa sitten jossain vaiheessa hoksata, et piru täällähän on kylmä, ja lyö hanskat tiskiin. Hyvä siinä sitten selitellä puolessa välissä lenkkiä tai jopa vasta loppumatkasta, että kannattais kävellä, jotta pääsee kotia :D
Huomenna mätsärit Kempeleessä. Saa nähdä osallistutaanko, kun vähän meinaa muita epäilyttää tuo kylmyys (pidetään jossain kylmässä hallissa). Minähän en osaa epäillä mitään, mutta paikan päällä näkee sitten. Ja pääseepähän Kola pitkästä aikaa velipoikia moikkaamaan, kun Merja aikoi Herkon ja Hermannin kanssa tulla myös.
Kommentit